Kuluneen viikon olen ollut Miehelässä ja käynyt täältä käsin töissä. Pienempi pikkukoira vaikuttaa siltä, että tämä on sen viimeinen kevät. Vanhuus on vienyt voimat eikä ole tuntunut hyvältä ajatukselta matkustaa sen kanssa edestakaisin.
Niinpä eilen vähän jännitti mennä käymään kotona; mietin, mahtaako taimistani ja viimeisimmistä kylvöistäni olla mitään hengissä.
Pelargonit (Inspire Scarlet) ovat kasvaneet siemenestä jo sen verran isoiksi, ettei niillä ollut mitään hätää. Pitkä matka tästä tosin vielä on kukkiviksi kasveiksi. Scarletteja on yhteensä neljä, toiset kaksi ovat vielä pienempiä, koska ne tuli koulittua vielä myöhemmin.
Naistenpäivälahjaksi Miesihmiseltä saadut Bernd ja Gatwig näyttivät varsin hyvinvoivilta nekin, mutta osaankohan hoitaa niitä niin, että joskus vielä kukkisivatkin?
Tumpelovarmasta Tomato Minibelistä nuukahti koulimisen myötä noin puolet, loput pitäisi pikkuhiljaa saada isompaan ruukkuun ja lopulliselle paikalleen - tosin minulla ei ole aavistustakaan missä se on.
Mummonpalsami oli itänyt hyvin, ja koulin sitä useampaankin ruukkuun. Yhden annoin lähtiessäni pihalla istuneelle naapurillekin. Koska sydäntäni särkee heittää taimia menemään, mutta ruukkuja ei riitä kaikille (pessimistinä kylvän aina hieman yli todellisen tarpeen), keräsin ylijääneitä taimia ja kaksi vanhaa begonian mukulaa sinkkiastiaan. Begonian mukulat kyllä ovat sen verran vanhoja, ettei minulla ole kovin suuria odotuksia niiden suhteen, mutta katsotaan nyt mitä tästä kombosta nousee.
Potager-hommat etenevät hitaasti sateiden takia, mutta pikkuisen olen päässyt penkkejä rakentamaan.
Helatorstain ohjelmaan kuului myös Hanami.
Niin ja toisessa betonirenkaassa kasvaa jotain, mitä en tunnista. Kuka osaisi kertoa, mitä täältä nousee?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti